Kongsfjord on pieni 35 asukkaan kylä jäämeren rannalla 130 km Nuorgamista pohjoiseen. Kongsfjord Gjestehus ja Inarin Uistelijat aloittavat yhteistoimintaa Sinikka Ruotsalaisen avustuksella. Kiirastorstaina meitä lähti 7 hengen ryhmä tutustumaan kylään ja kalastusmahdollisuuksiin. Mukana olivat Sulo Sarre, Taina Heikkilä, Markku Junttila, Reijo ja Olli Jylhä, Teija Simula ja Vesa Tolonen. Olimme liikkeellä kahdella autolla ja mukana moottorikelkka ja reki. Kalastusluvat ostimme netistä. Moottorikelkalla saa Norjassa liikkua ilman erillistä lupamaksua ja reitiltä saa poiketa 300 m. Menomatkalla ylitimme tunturiylängön auran perässä autokolonnassa lumipyryssä, kokemus sekin. Pyryssä ajettaessa täytyy olla tarkkana Kongsfjordiin kääntyvässä risteyksessä, ettei vain löydä itseään Botsfjordista. Majapaikkanamme oli Hybelhus, jossa yläkerrassa on keittiö, ruokailuhuone, pieni olohuone ja 5 x 2 hengen huoneet. Alakerrassa 2 vessaa ja 2 suihkua.
Pitkäperjantaina ja lankalauantaina suuntasimme pilkkimatkamme kelkalla reittiä pitkin läheisille tunturijärville Hergevatnetille ja Holmavatnalle. Ne sijait- sevat kelkkareitin varressa 1,5 ja 3 km päässä maantiestä, tietä kylältä 1,5 km. Pitkäperjantai oli aurinkoinen ja vähätuulinen päivä ja antoi meille mukavasti Helgevatnetilta rautuja, suurin Reijolla 1,2 kg ja Holmavatnalta taimenta, suurin Tainalla 1,0 kg. Aluksi meni aikaa hakiessa pilkkipaikkoja, jopa maapallokin löytyi. Jäätä oli järvillä vaihtelevasti 70-120 cm, jatkovarsi kairassa oli tosiaan tarpeen. Kämpillä oli sitten illalla kalaruokaa. Mestarikokkina hääri Sulo keittämällä 3 kattilallista rautu- ja taimenkeittoa. Jälkiruoaksi Olli paistoi pari pannullista rautuja ja sitten uni maittoi. Lankalauantai oli pilvinen ja tuulinen päivä. Toukkapurkia aukaistaessa sen sisältö tyhjenee tuulessa varsin nopeasti, Olli muistuttaa. Saalis jäi edellistä päivää hieman pienemmäksi. Mutta Markku täytti silloin vuosia ja tilasimme puhelimitse tunturista perinteisen norjalaisen päivällisen Kveinesin Gjestehusista. Ruokana oli kuningasrapua ja turskaa viimeisen päälle norjalaisen kalanlaittokulttuurin mukaan tehtynä.
Ensimmäisenä pääsiäispäivänä pilkimme Kobbkrokvatnetia, joka sijaitsee tien varressa 3 km kylältä etelään. Sää jatkui lämpimänä sekä tuulisena ja rannikolta alkoivat jo kelkkakelit loppua. Järvelle oli helppo mennä kävellen. Etsimme ottipaikkoja ensin järven itäpuolelta puron suulta. Kyllä sieltä rautuja nousikin, mutta vesillä oleva järvi hankaloitti pilkkimistä. Illemmalla löytyikin sitten paras rautupaikka aivan maantien laidasta. Liukkaalla lumettomalla jäällä suoritimme naama- ja konttauspilkintää. Rautuja näkyi uiskentelemassa kirkasvetisessä avannossa, isojakin. Paluumatkalla toisen pääsiäispäivän aamuna nostelimme vielä rautuja mukaan tien laidasta.
Kaikkiaan reissu oli onnistunut ja kalaakin tuli hyvin, yli 150 kpl. Majoitus ja palvelut toimivat moitteettomasti. Kuningasravun pyynti jäi meiltä vielä kokematta. Sitä voi pyytää laiturilta syöttikoukulla. Huhtikuun loppupuolella ravut alkavat tulla mataliin rantavesiin lisääntymään. Kongsfjordin alueella järviä riittää ja pilkkikausi jatkuu jopa kesäkuun alkuun. Kesällä näitä järviä voi sitten kalastaa virvelillä. Kesällä voi kalastaa myös lohta kuuluisassa lohijoessa Kongselvassa ja merellä voi käydä juksaamassa turskaa, seitä, pallasta ja kissakalaa. Merikalastus on maksutonta. Seuramme jäsenet saavat alennuksen majoituksesta ja aterioista Kveinesin Gjestehusissa. Suosittelen tutustumista Kongsfjordin kalavesiin ja palveluihin. Meidän porukkakin aikoi lähteä uudelleen.
Vesa Tolonen
